Ihmeellistä kuinka päivät tuntuvat aina samanlaisilta. Tässä mietteitä viikonpäivistä

Maanantaina ahdistaa alkanut viikko ja siitä tulevat työhuolet. Tuntuu, että on taas yksi kokonainen viikko edessä, ennen kuin pääsee rentoutumaan. Maanantai on kuitenkin viikon tärkein päivä. Silloin alkaa arki ja puurtaminen. Sunnuntai ei koskaan tunnu sunnuntailta, jos maanantaita ei olisi.

Tiistai menee muiden päivien tapaan siinä sivussa ja ihmeellisessä usvassa. Tiistai on varmasti päivä, jolloin mitään suurta ei maailmanhistoriassa ole tapahtunut, eikä varmasti tule tapahtumaankaan. Tiistai on päivistä turhin, se on alkuviikon loppua tai loppuviikon alkua. Täysin turha päivä siis.

Keskiviikko on pikkulauantai. Silloin saa juoda muutaman oluen ja miettiä maailman syntejä. Keskiviikko on ihan kiva päivä, se on keskellä viikkoa ja päivä luo odotuksen paremmasta, eli viikonlopusta, jota kohti ollaan kovaa vauhtia menossa. Keskiviikko on hyvä päivä.

Torstai on jollakin tapaa välipäivä viikossa, niin kuin tiistaikin, mutta sillä erotuksella, että viikonloppu on ihan kohta edessä. Torstaina olen yleensä kaikkein hilpeimmilläni. Varsinkin torstai-iltapäivät ovat mukavia, silloin on työssäkin rento meininki, kun kaikki tietävät, että viikonloppu on ihan kohta, mutta kuitenkaan viikonlopun menot ja vaatimukset eivät vielä paina.

Perjantaina on ilo ylimmillään. Parasta perjantaissa on se, että tietää viikonlopun olevan käsillä ja tietää myös sen, että viikonlopun jälkeen pääsee taas takaisin työhön odottamaan uutta perjantaita. Perjantai on viikonpäivistä toiseksi tärkein maanantain jälkeen. Perjantai on työssä yhtä ilotulitusta, iloa ja odotusta paremmasta. Erityisen maininnan ansaitsee perjantai ilta. Silloin tietää, että elää. Hyvät harrastukset kuten elokuvissa tai ravintolassa käynti takaavat päivän onnistumisen.

Lauantaina rentoudutaan ja unohdetaan työhuolet. Lauantai on tiedostamisen päivä. Lauantaisin olen hyvin tietonen itsestäni jostakin syystä. Varmaankin johtuu jatkuvasta vapauden kaipuustani. Lauantaisin olen vapaa kuin taivaan lintunen. Lentelen sinne tänne ja iloitsen elämästä.

Sunnuntait ovat jostakin syystä olleet minun elämässäni aina hieman haikeita. Olen ilmeisesti lapsena aina sunnuntaisin joutunut luopumaan jostakin tärkeästä. Se heijastuu edelleen elämääni. Sunnuntait ovat parhaita päiviä liikunnalle. Silloin mennään järven jäälle ja otetaan kaakaota ja pullaa mukaan. Otetaan aurinkoa kesäisin ja uidaan järvessä. Sunnuntait ovat rentoja päiviä, mutta mielessä jo karhentaa tuleva viikko uusin vaatimuksin ja painein. Sunnuntait ovat haikeita päiviä. Silloin joutuu luopumaan kivasta ja täytyy valmistautua arkeen.

Tässä tämä meikäläisen vuoden kierto lyhykäisyydessään.