Tampereella on pilvinen päivä. Mittari on nollassa ja tuulta ei ole nimeksikään. On siis aivan erilainen sää, kuin säätiedotuksessa eilen luvattiin. No erehtyyhän se ilmojen haltijakin joskus. Ennustukset menevät aina oikein.

Kovin tekee jo kevät tuloaan. Etelä-Suomessa on radiotietojen mukaan jo kiuruja ja leskenlehtiä ilmaantunut. Eihän sitä talvea tullut tänäkään vuonna sitten. Viime vuonna oli ainakin helmikuussa kunnon pakkasia ja pääsi järven jäälle kävelemään. Kovasti soisin, että tulee lyhyt ja kylmä kesä. Minä kun en tykkää kuumasta, paitsi saunassa. Kuitenkin sen verran voisi olla lämmintä, että pärjää lyhythihaisella paidalla. Uimavedetkin voisivat lämmetä uimakelpoisiksi.

Taidan olla katoavaa kansanperinnettä, koska suurin osa ihmisistä pitää kesästä. Minä tykkään kovista pakkasista, lumesta ja tuulesta. En tiedä kerta kaikkiaan mitään niin makoisaa kuin kovassa pakkasessa tehdyt pitkät kävelylenkit ja sen jälkeen kotiin lämpimään suihkuun ja kahvia keittämään. Tällaisen jälkeen olo on kuin ruhtinaalla.

Loppuun vielä sääkriitikon loppusanat:

Sää on perseestä. Leudot ja lämpimät tuulet puhaltelevat ja tuovat pensaiden alta kananpaskan hajun. Tällaista säätä kuvaa parhaiten epäonnistunut maalaus kukka-asetelmasta. Tällaisia päiviä on siis kolmetoista tusinassa  ja tiussa kaksikymmentäviisi. Piristystä päivään tuo se, että on perjantai. Jos johonkin biisiin täytyisi verrata tätä päivää, niin biisi olisi The Curen, Killing an Arab. Yhtä harmaa ja tylsä päivä.